WoWWiki Suomi
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
  +
{{FA}}
  +
{{Infobox Civ
  +
|Tila = Aktiivinen
  +
|Johtaja = [[Kil'jaeden]]
  +
|Kieli = Eredun
  +
}}
  +
 
Palava Legioona on [[Sargeras]]in käskyttämä valtava demoniarmeija, jonka hän kokosi tultuaan hulluksi. Sen tarkoituksena on tuhota kaikki [[Titaani]]en tekemä, eli kaikki elämä maailmankaikkeudesta.<br>
 
Palava Legioona on [[Sargeras]]in käskyttämä valtava demoniarmeija, jonka hän kokosi tultuaan hulluksi. Sen tarkoituksena on tuhota kaikki [[Titaani]]en tekemä, eli kaikki elämä maailmankaikkeudesta.<br>
 
Ainoa maailma, joka välttyi Sargerasin voimalta, on Azeroth. Sargeras tietenkin kantaa kaunaa tästä, ja aikoo hyökätä heti tilaisuuden tullen, tuhoten kaiken sivilisaaton planeetalta. [[Tiedosto:March_of_the_Legion2.jpg|thumb|Palava Legioona|400px]]
 
Ainoa maailma, joka välttyi Sargerasin voimalta, on Azeroth. Sargeras tietenkin kantaa kaunaa tästä, ja aikoo hyökätä heti tilaisuuden tullen, tuhoten kaiken sivilisaaton planeetalta. [[Tiedosto:March_of_the_Legion2.jpg|thumb|Palava Legioona|400px]]

Versio 2. lokakuuta 2010 kello 12.16

Malline:FA Malline:Infobox Civ

Palava Legioona on Sargerasin käskyttämä valtava demoniarmeija, jonka hän kokosi tultuaan hulluksi. Sen tarkoituksena on tuhota kaikki Titaanien tekemä, eli kaikki elämä maailmankaikkeudesta.

Ainoa maailma, joka välttyi Sargerasin voimalta, on Azeroth. Sargeras tietenkin kantaa kaunaa tästä, ja aikoo hyökätä heti tilaisuuden tullen, tuhoten kaiken sivilisaaton planeetalta.

March of the Legion2

Palava Legioona

Alku

Aikoinaan, Sargeras oli mahtava Vanir-titaani, joka oli Pantheonin sankari. Hän kantoi mahtavaa Gorshalach-miekkaa, ja oli muutenkin varsin OP. Hänet valittiin etulinjaan tekemään järjestystä pimeään ja kaaosmaiseen universumiin. Hän vangitsi ja tuhosi menestyksekkäästi kaikkia pimeitä rotuja, kunnes tapasi kaksi, jotka olivat liikaa. Sargeras oli paljon ensimmäistä rotua vahvempi, ja päihitti ne ongelmitta. Niiden pimeät ja kaoottiset voimat kuitenkin vaikuttivat Sargerasiin paljon.
Sargerasin surkeus ja depressio kasvoivat kasvamistaan, mutta Parthenonin viisaat lähettivät hänet kohtaamaan uuden vihollisen, Nathrezimit.
Nathrezmit (Eli Dreadlordit) olivat erittäin vampiirista ja vihamielistä kaikkea ja kaikkia kohtaan. ne olivat vallanneet monia maailmoja käännyttämällä niiden asukkaat toisiaan vastaan.
Kun Sargeras sitten voitti nämä olennot, niiden korruptuneisuus vaikutti myös Sargerasiin, erittäin voimakkasti.
Lopulta Sargeras menetti uskonsa hänen pyhään tehtäväänsä, ja jätti Pantheonin. Kaikki muut titaanit olivat hyvin suruissaan veljensä lähdöstä, mutteivat aavistaneet kuinka pitkälle tämä aikosi mennä.
Tähän mennessä jopa Sargerasin ennen niin kauniisti kiiltänyt pronssi-iho syttyi liekkeihin, ja hänen tukkansa ja partansa syöksivät liekkejä. Hän oli muttunut Pimeäksi Titaaniksi. Ensimmäiseksi, ja toivottavasti viimeiseksi. Tällöin hänen mahtava Gorshalach miekkansa räjähti kahteen osaan, koska sen Pyhä puoli ei kestänyt Sargerasta. Hän otti sen Pimeän puolen, ja takoi siitä itselleen Gorribalin. Toisen osan löysin Pantheonin uusi sankari, Aggamar. Valoisasta osasta tehtiin Taeshalach
Kun Sargeras vaelsi yksin pitkin maailmoja, hänen hulluutensa syveni syvenemistään, ja hän sai päähänsä että Titaanit itse olivat syyllisiä Luomisen virheeseen, ja päätti ottaa tehtäväkseen poistaa kaiken Titaanien tekemän. Hän päätti tehdä voittamattoman armeijan, joka pystyisi tuhoamaan kaiken. Sargeras vapautti vangitsemansa rodut, myös mahtavat Nathrezimit. Nämä olennot kumarsivat Sargerasta, ja vannoivat hänelle uskillosuuttaan, ja tarjosivat apua tämän pimeissä puuhissa. Sargeras otti tarjouksen vastaan, ja näin muodostui maailmankaikkeuden hirvein armeija, Burning Legion.
Sargeras etsi tukikohaa hänen uudelle armeijalleen, ja löysi sellaisen. Hän käänsi katseensa Argukseen.
Arguksessa asui erittäin älykkäitä ja vomakkaita taikavoimia omaavia olentoja, Eredareja. Sargeras tarjosi Argus-planeetan johtajille uskomattomia voimia vastineeksi heidän palveluksistaan. Kil'jaeden ja Archimonde hyväksyivät tarjouksen heti. Velen, heistä näin viisaimpana, tajusi mitä heillä oli edessään. Hän kokosi seuraajansa, ja he lähtivät pakoon Sargerasin vihaa Outlandiin, jota silloin kutsuttiin Draenoriksi. Täälläkään he eivät saaneet olla rauhassa, vaan örkit alkoivat hyökätä. Lopulta Naaru ilmesty pelastamaan heidät. He hyökkäsivät kael'Thalasin Naaruilta valloittaman Tempest Keepin kimppuun, ja siirtyivät sen yhteen satelliittiosastoon, Exodariin. Kun verihaltiat saivat selville, mitä Draenei aikoi tehdä, he sabotoivat moottoreita. Kun Draeneit kännistivät moottori, ne poksahtivat ja alussyöksyi Suureen Pimeyteen -Jota me kaiketu ktsuisimme Ulkoavaruudeksi.- Lopulta he mäjähtivät Azerothiin, ja Exodarista tuli heidän pääkaupunkinsa. Arguksen asukkaat kääntyivät Sargerasin armeijaan, joka vahvistui näin entisestään. Kil'jaeden määrättiin etsimään lisää jäseniä Burning Legioniin, ja Archimonde määrättiin tappamaan kaikki jokta eivät suostuneet.
Kun Sargras huomasi, että hänellä ole käytössään valtava armeija, valmiina tottelemaan hänen jokaista käskyään hän hyökkäsi. Ei ole vieläkään tiedossa, kuinka monia tuhansia (ellei jopa satojatuhansia, tai Miljoonia) maailmoja Sargeras murskasi tässä Paavassa Ristiretkessään. (Burning Crusade)

Ensimmäinen Invaasio

(tiivistettynä)
Ikuisuuden kaivon energiaa huoletta käyttävät ylihaltiat kiinnittivät Sargerasin huomion. Hän ilmestyi heidän johtajilleen Kuningatar Azsharalle ja Lordi Xaviukselle He ja muut Korkeasyntyiset lumoutuivat Sargearsin järjettömistä voimista, ja lupasivat auttaa tämän heidän maailmaansa.
Kun portaali alkoi olla valmis, (Pitkien järjestelyjen jälkeen) Sargeras antoi hyökkäyskäskyn. Kaikki hänen mahtavat liittolaisensa, Doomguardit, Felhoudit, Eredarit ja Felguardit etunenässä. Malfurion Stormrage, hänen veljensä Illidan Stormrage ja Tyrande Whisperwind päättivät tuhota kaivon ennen kuin Sargeras pääsisi Azerothiin, mikä merkitsisi aiken loppua. Vaikka Kaivo olikin kaiken Azerothin magian perusta, he katsoivat että se pitäisi tuhota. Illidan ei tähän suostunut, vaan liittoutui Azharan kanssa. Myöhemmin, -kun kaivon tuho varmistu- hän hipsi salaa sen luokse ja otti sieltä 7 pullollista vettä talteen, jotta hän voisi lievittää magia-addiktiotaan niillä.
Malfuron ja Tyrande etsivät käsiinsä puolijumala Cenariuksen, ja he päättivät kutsua itselleen liittolaisia, itse mahtavat Lohikäärmevoimat. Alexstraza, mahtava Elämää suojeleva lohikäärme vastasi heidän kutsuunsa. Siitä kehkeytyi infernaainen Titaanien taisto, joka ratkaiseva taistelu käytiin Ikusuuden Kaivon yllä. Tyrande ja Malfuron onnistuivat hyökkäämään temppeliin, jonne Azhara kumppaneineen oli tekemässä portaalia, tarpeeksi suurta jotta se kestäisi Sargerasin tulon.
Kun sargerasin varjo alkoi saavuttaa Ikuisuuden Kaivon pintaa, joka toimi porttina, Malfuron ja Tyarnde saivat sotkettua Azharan ja hänen velhojensa tarkkaan järjestetyn loitsinnan, joka oli muutenkin epävakaata. Siitä kehkeytyi ketjureaktio, joka johti hirveisiin seuraamuksiin.
Kun reaktio saavutti huippunsa, {suomeksi sanottuna} niin Saatanan kokoinen räjähdys joka tuhosi lähes 80% Azerothin maamasasta. Malfuron ja Tyrande pääsivät (ilmeissti) jonkin portaalin kautta pakoon. Azhara pakeni meriin, ja muutti itsensä Nagaksi. Hän perusti suuren kaupungin Kaivon tilalle tulleseen valtavaan Pyörteeseen, Maelstormiin. Sen pohjalla hullu kuningatar hallitsee nagojaan.
Sargeras paiskautui räjähdyksessä kauas pois, ja Ensimmäinen Invaasio oli torjuttu. Palava Legioona jäi odottamaan parempaa aikaa hyökätä uudelleen tuohon ainoaan maailmaan, joka on välttänyt Sargerasin vihan. Uusi tilaisuus tulikin, -Draenorin kautta

Toinen Invaasio

(Tiivistettynä)
Kun örkit olivat epäonnistuneet valtaamaan Azerothia Kil'jaeden otti ohjat käsiinsä ja teki Ner'zhulista Kalmakuninkaan (Lich King). Kalmakuningas loi ruton ja levitti sen ihmisten maille. Noin kuukaudessa ihmisten maat olivat muuttuneet ruttomaiksija se oli nyt täynnä zombeja jotka palvelivat Legioonaa ja Kalmakuningasta. Arthas kenestä oli tullut Mal'ganisin houkuttelemana kuolonritari johti vitsausta (Scourge). Arthas lähetettiin herättämään kutsuja Kel'thuzad korkeahaltijoiden maille Auringonkaivosta. Kel'thuzad herätettiin ja hän alkoi kutsumaan Archimondea Azerothiin. Kun Archimonde oli Azerothissa hän kutsui portaalista muut demonit, esim Mannorothin. Hän antoi myös vitsauksen Dreadlordien johtajalle Tichondriukselle ja hän omistaisi sen nyt. Sitten Legioona lähti marssimaan kohti Maailman puuta joka sijaitsee Hyjal- vuorella, minnne Illidan heitti Ikuisuuksien kaivon vedet. Vitsaus tuli myös mukaan. Kalimdorissa he tapasivat arkkivihollisensa: yöhaltijat. Tyrande herätti Malfurionin smaragdi unesta ja MAlfurion herätti muut druidit itse. Myös Illidan vapautettiin kymmenentuhannen vuoden jälkeen. Myös örkit olivat tuleet Kalimdoriin. Mannoroth korruptoi örkit verellään, mutta Grom Hellscream sai tapettua Mannorothin. Illidan sai Arthasilta tietoa Gul'danin kallosta, joka korruptoi yöhaltijoiden metsiä. Kalmankuningas ja vitsaus olivat tietysti pettämässä Legioonaa. Illidan sai tapettua Tichondriuksen ja hän imi Gul'danin kallon voimat. Illidanista tuli puolidemoni, puoliyöhaltija. Hän häippäsi sen jälkeen johonkin. Viimeisessä taistelussa Maailman puun vierellä Malfurion puhaltaa Cenariuksen torveen ja miljoona wispiä hyökkää ja tuhoaa Archimonden. Loput Legioonan demonit imeytyvät takaisin Twisting Netheriin. Vitsaus vapautuu ja Kalmakuningas rupeaa kehittelemään omia katalia juoniaan. Azeroth pelastuu jälleen.


Legioonan johtajat

Sargeras Luoja, mestari ja johtaja.
Kil'jaeden Sargerasin oikea käsi.
Archimonde Sargerasin vasen käsi.
Mannoroth Pit Lordien kuningas, Legioonan kenraali ja Archimonden apuri.
Tichondrius Legioonan mahtava taktikoija ja Kil'jadenin apuri.